Kuollut maailmalta (Pauline)

Hämärä 1800‑luvun alkupuolen Hämäläisen pienkylän saloinen salonki toimii tarinan alkupisteenä, missä nuori kertoja ja opettajan miekka‑harjoittelun keskellä kuulee salaperäisen vieraan, Alfred de Nervalin, saapuvan huoneeseen. He liittyvät keskusteluun tuntemattomasta, kulmikkaasti kuvautuvasta naisen, Paulinen‑nimisen hahmon, jonka läsnäolo on yhtä hauras kuin talvisen aamun sumu. Kertoja tutustuu hänen heikosti nähtyyn kipuihin ja poikkeukselliseen ilmeeseen, jonka taustalla vakavat salaisuudet alkavat hiljalleen hahmottua.

Kertomus kuljettaa kuuntelijan karheille vuoristopolkuille ja kosteisiin maanalaisiin käytäviin, joissa viileä ilmassa leijuu jännityksen ja uhkaavan tunteen sekoitus. Paulinen näytetään kuin aavemaisena näkynä, jonka kasvoissa piilee sekä surua että menneiden iltojen valoa, jättäen päähenkilön – ja kuulijan – mieliin kysymyksen, mitä hän oikeasti on menettänyt tai etsii. Tämä ensimmäinen kohtaaminen lupaa kietoa sinut salaisuuksiin ja syvän, varjoisen menneisyyden jälkiin, jotka avautuvat hitaasti seuraavien sivujen myrskyn keskellä.