Dorian Grayn muotokuva

Yön hiljaisessa ateljeessa Basil Hallward ihastelee tuoretta maalaustaan – poikkeuksellisen kaunista nuorta miestä, jonka heijastuksena on hänen oma sisäinen maailmansa. Vieraanvaraisessa Lontoon puutarhassa Lord Henry Wotton, terävä äly ja sarkastinen huumorintaju rinnakkain, kehuu teosta ja rohkaisee sen näyttämistä yleisölle. Kun Henry pohtii elämän nautintoja ja moraalin rajoja, hän tarjoaa nuorelle Dorianille ajatuksen, että kauneus on ainoa todellinen omaisuus, jonka voi säilyttää. Hallwardin ystävä, nuori Dorian Gray, astuu sisään, ja hänen luonnollinen hurmaava ulkonäkönsä saa taiteilijan tuntemaan, että hän on löytänyt jotain ikimuistoista.

Kun nuori mies kuulee Henryn sanoja, hän tekee hiljaisen toiveen: pysyä ikuisesti nuorena, vaikka maalaus kantaisi hänen ikääntymisensä merkkejä. Pian hän huomaa, että hänen ulkoinen olemuksensa ei muutu, mutta maalaus alkaa näyttää kaikki syntymästä alkavat kulumat ja syntiset salaisuudet. Tämä outo ilmiö pakottaa Dorianin pohtimaan, kuinka kauan hän voi elää ilman seurauksia ja millä hinnalla kauneus voi maksaa. Kuuntelija kutsutaan seuraamaan hänen kamppailuaan klassisen kohtalon ja itsepetoksen risteyksessä, jossa valinta jokaiselle on, mitä arvostaa – ulkoinen kiilto vai sisäinen eheys.